Aivan alkuun ilmoitusluontoinen asia kaikille kissaihmisille ja muillekin hentomielisille.:) Yleisön pyynnöstä suosittua Kiss Kis -kassia saa jälleen Kissakaveria Ei Jätetä! -kampanjan tuotemyyntivalikoimasta. Kassin voi tilata osoitteesta www.kissakaveri.fi. Sivulta löytyy selkeät ohjeet, kuinka kassi tilataan. Kassien myynnistä kerätyillä varoilla tuetaan SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton löytöeläintoimintaa. Kiss Kis -kassin on suunnitellut kampanjan kummi Mari Relander. Itselläni tämä kassi toimii sekä kauppakassina että rantakassina. Koska sain itse kassin ilmaiseksi aiemmin, lahjoitin tekstarilla rahaa kissojen hyvksi. Aiheesta löytyy postauskin täältä, mutta tulen vielä jatkossakin kirjoittelemaan aiheesta, koska se on niin lähellä sydäntäni.

Vietin tänään aamupäivän rannalla ja iltapäivästä suuntasinkin sitten postiin. Ajattelin ensin lähteväni postiin hakemaan vain yhtä isokokoista kirjettä, mutta postilapun tarkempi vilkaisu paljastikin, että kirjeitä oli peräti neljä kappaletta!:D Pisti vähän hymyilyttämään, vaikka ei tämäkään tilanne mitenkään tavaton ole. Vähän pääsi vain yllättämään.

Kun paketit oli saatu raahattua kotiin, alkoi niiden availu. Tiesin etukäteen vain sen, että muutaman paketin olisi pakko olla eBaysta. Tässä välissä pitää muuten todetaihan off the topic, että suolasuihkeen käyttäminen aurinkosuojana on muuten hyvä idea, mutta se saattaa antaa “hieman” liikaa tuuheutta hiuksiin. No, ainakin eräille. Viitaten siis alla olevaan asukuvaan.;) Pisteet kotiin myös vääntyneestä nilkasta!

mekko – American Apparel

Sitten niihin postipaketteihin. Muutaman mekon, jotka esittelen myöhemmin aivan erityisissä postauksissa, lisäksi postista tupsahti yllätyspaketti Nansolta. Sain Mansikkamäki-sarjan käsipyyhkeet ja voi että, ne ovatkin kesäiset!:) Nyt voin ottaa vanhat käsipyyhkeeni salipyyhkeiksi, ne ovatkin jo eläneet monta vuotta kylpyhuoneessa.

Tulipa taas naputeltua hyvin sekava ja pitkä postaus. Tämän vuoksi jaan postaukset yleensä pienemmiksi aihepiireittäin. Punainen lanka pääsi melkein katoamaan tämänkin höpinän keskellä. Loppuillan ajattelin kuluttaa vaatekaappiani järjestellen ja jääkahvia nautiskellen.:) Odotan viikonloppua ja ihanien tyttöjen seuraa niin paljon, että meinaan seota! Ainakin päivissä.

Testaan nyt vähän aikaa pitää postauksissani tuota Facebookin recommend-nappulaa. Sillä voit siis linkittää tekstejäni omaan Facebook-profiiliisi vain yhdellä napinpainalluksella. Ei tässä muuta, alempana on aamuinen postaus. Tämä tyttö lähtee rantsuun!:)

En kestä. Olen osallistunut jo kahdesti arvontaan enkä vieläkään ole voittanut noita Quincyn ihania Rain Birds -pussilakanoita itselleni. Mustissa lintulakanoissa on vain sitä jotakin. Jos en omistaisi niin monia pussilakanoita, tilaisin nämä samantien itselleni. Toisaalta, miksi en luopuisi vähemmän hienoista vuodevaatteista ja hankkisi niiden tilalle vain upeita?:) Nyt ne ovat vielä tarjouksessakin! Taidan kirjoittaa kirjeen Joulupukille tänä vuonna hieman aikaisemmin.

Yks iso plussa noiden tilaamisessa olisi se, että koska nuo tyynyliinat ovat liian isot normaaleihin tyynyihin, “joutuisin” hankkimaan muutaman jättityynyn. Kaverillani on Quincyn olutlakanat ja iso tyyny enkä tykkää mistään niin kuin siitä, kun saan rutistella isoa tyynyä ja nukahtaa sen syleilyyn. Rakas Joulupukki, parisänkyni kaipaisi kahta jättityynyä, pussilakanaa sekä tyynyliinaa. Jos näitä ei enää myydä jouluna, allekirjoittaneella on nimipäivät elokuussa.;)

(kuva täältä)

No johan on kumma! Menen iltaisin varsin myöhään nukkumaan, usein vasta seuraavan päivän puolella, mutta silti olen alkanut herätä aamuisin todella aikaisin. Normaalisti nukun yhdeksään tai kymmeneen, mutta tänään heräsin kuudelta. Niinpä! Mummoikää lähestyvät ihmiset heräilevät viideltä, toiset ehkäpä lypsytottumusten siivittäminä, mutta mitä ihmettä minä teen niin aikaisin jalkeilla? En mitään! No, tänään pyörin väkisin sängyssä vielä pari tuntia ja nousin ennen yhdeksää keittämään itselleni kahvia. Nämä lomantäytteisen kesän rennot aamut ovat kyllä ihania, mutta ei niiden tarvitsisi alkaa niin kovin aikaisin.:)

Aloitin tänään aamuni venyttävällä joogalla aurinkotervehdysten ja soturien kera. Sain eilen illalla päähänpiston lähteä SATSille pump-tunnille, vaikka olin vetäissyt jo aamulla lenkin järvellä. Onnekseni iltapumppia veti vielä suosikkiohjaajani, joka saisi mätänevät ruumiitkin punnertamaan kannustavalla asenteellaan. Tein sitten kunnon rääkin kevyillä painoilla ja keskityin siihen, että tein liikkeet loppuun asti. Kyllä muuten varmasti tuntuu illalla, vaikka kuinka joogailin lihaskireyttä pois aamulla ja venyttelin illallakin hieman.

En jotenkin jaksa kesällä pukeutua monimutkaisesti, joten turvaudun helposti kesämekkoihin. Niin kävi tälläkin kertaa, kun päälleni eksyi Davidin turkoosi mekko. Se on yläosasta olkaimien kohdalta hieman löysä, mutta muuten tosi ihana.:) Kävin mekossa rannalla, mutta en napsinut tällä kertaa niitä lupaamiani rantakuvia. Tuntuu jotenkin vaan todella tyhmältä kuvata itseään bikineissä. Ei kai se oli blogien pointti, että täällä esitellään joitakin heruttelukuvia? Tai vaikka bikinikuvat olisikin otettu hyvällä maulla, siinä menee hienoinen raja, jota en helpolla ylitä. Katsotaan vaan ensi viikolla, niin läiskäisen kymmenen bikinikuvaa kehiin. Ei vaan, tällä hetkellä ajatus tuntuu enemmän naurettavalta kuin luonnolliselta. Fiiliskuvia saatan kyllä rannalta pistää, jos kamera pääsee joskus mukaan.

mekko – David

kengät – DinSko

Kiukuttelin tuossa aamulla, kun lähes kaikki ystäväni täältä ovat joko mökkeilemässä, matkoilla tai töissä muualla enkä löydä pirullakaan seuraa itselleni. No, kysäisinpä sitten lukioaikaista tuttua kitaristia kanssani rannalle ja heti tärppäsi. Tästä lähtien alan hengata aivan uusien tyyppien kanssa enemmän, niin kaveripiiritkin kasvavat samalla. Yksin en rannalle lähde sen jälkeen, kun havahduin kerran siihen, että joku pulsu tuijotti bikineitäni metrin päässä silmät selällään. Ai miten niin tuli kiusallinen olo? Vapaa maa tai ei, toisten tuijottaminen tuntuu harvoin imartelevalta. (Ja hei, kukaan ei nyt kommentoi sitä, miten minä tuijotan niitä raksamiehiä!:D)

Kirjoittelen näköjään nykyään ihan helpolla tällaisia kilometripostauksia. Pahoittelut niille, jotka arvostavat kuvia tekstiä enemmän. En tiedä, mistä tämä kirjoitusripuli on minuun iskenyt.;) Nyt voisin käydä taas suihkussa ja suunnata postiin. Olisipa siellä jotakin kivaa ja piristävää! Toisaalta. taidan siirtää sen huomiselle, sekin päivä kun näyttää kalenterissa pelkkää tyhjää.

Olen jo vähän aikaa himoinnut perunasalaattia ja eilen oli pakko kokeilla tehdä sellaista itse. Tästä tuli hieman kevyempi versio, koska jätin majoneesin kokonaan pois, mutta nälän se vei. Ja oli tietysti hyvää, enhän muuten laittaisi reseptiä jakoon.:)

Lohi-perunasalaatti

300 g (marinoituja) lohisuikaleita

sitruunaista avokadoöljyä

uusia perunoita (8 isohkoa)

purkki kermaviilia

yksi varrellinen sipuli

kourallinen pinjansiemeniä

Keitä perunat kypsiksi ja annan niiden jäähtyä. Paista lohisuikaleet pienessä tilkassa (maustettua) öljyä ja anna niidenkin jäähtyä. Paahda pinjansiemenet kuivalla teflonpannulla. Silppua sipuli varsineen.

Kun kaikki ainesosat ovat jäähtyneet, lohko perunat neljään osaan (tai pienemmiksi) ja sekoita niihin sipuli, lohisuikaleet sekä kermaviili. Koristele annos paahdetuilla pinjansiemenillä.

Ensi kerralla herkuttelen ja kokeilen laittaa lohen tilalle pekonikuutioita. Nam! Kannattaa muuten tehdä tätä isompi satsi kerralla, sillä salaatin maku on seuraavana päivänä vain entistä parempi.