Heräsin tänään kello 13:00, aikamoinen suoritus! Koska tällaista tuskin pääsee enää vähään aikaan koulujen jatkumisen vuoksi tapahtumaan, olen vähän jopa ylpeä unenlahjoistani. Pitihän ne akut ladata ennen tutorviikkoja.

Tämän päivän olen suunnitellut tutorointia ja illalla olisi vielä kokous. Kokousasuna toimii syksyinen mekko, jota en olekaan vielä aiemmin käyttänyt. Löysin sen H&M:n nettialesta ja keksin heti, mitkä kengät se haluaa seurakseen. Jotkut vaatteet ja kengät on vain luotu yhteen! Tuo laukku hengaili kanssani eilisenkin, mutta se ei vähennä ihastustani siihen. Hapsuinnostus ei vaan ota laantuakseen, vaikka kuinka koetan vältellä hapsuja kaikissa muodoissaan. Liika on liikaa, mutta kun tää tykkäis.;)

Tuon uuden mekon alle oli pakko pukea ihonvärinen alusmekko, sillä siitä nälyy alaosasta todellä törkeästi läpi. En tiedä, onko tämä mekko sitten tarkoitettu kesämekoksi bikinien päälle, mutta minusta tämä henkii syksyä. En siis pukenut alle biksuja, vaan toisen mekon. Tuo alumekko on edelleen kaventamatta yläosasta, mutta olkaimet auttavat hieman. Saa nähdä, koska energiani riittää kavennusoperaatioon. Olen huomaavinani, että laiskistun koko ajan vain enemmän ja enemmän.

mekko – H&M

alusmekko – Flexees

kengät – H&M

laukku – o.i.s

Tämä kokous, jonne mekossani viiletän, on se ainejärjestön hallituksen kokous, jonka minun sisäisen kalenterini mukaan piti olla eilen. Onneksi ei ollut, sillä eilisestä olisi tullut muuten hieman turhan rankka päivä. Tämä päivä olikin sitten viimeinen vapaapäivänä vähään aikaan (jos viikonloppua ei lasketa), sillä puolentoista viikon tutorointi alkaa huomenna. Ihana, kun saa taas uuden fuksilauman paimennettavakseen!

Tutortapaamiset ynnä muut sellaiset olen suunnitellut Onlyn kirjaan, jonka sain blogimiitistä. Siinä on niin hauska kansi, että kirja sopii täydellisesti näihin hommiin. Voisin tästä lähtien pistää muuten euron purkiin aina, kun kirjoitan sanan tutor. Sitä on näkÖjään vähän liikkeellä!:D

Täydellisestä puheen ollen, joku kyseli, mitä pidin Max Factorin meikkivoiteesta, joka löytyi Oslo Fashion Weekin lahjakassista. Olen nyt testaillut sitä pari päivää, mutta keksin siitä vain yhden vian. Oikeasti, pysyvyys on huima, peittävyys upea, vaikka voide on ohutta ja levittyy hyvin. Sävykin sattui olemaan täydellinen. Se miinus on meikkivoiteen tuoksu, joka levitettäessä tuntuu varsin voimakkaalta. Tokiha se haihtuu nopeasti, mutta en ole muissa meikkivoiteissa oikein edes havainnut mitään tuoksua.

Tämän postauksen asu olikin sitten viimeinen ns. normaali asu pitkään aikaan. Tarkemmin ilmaistuna kokonaiseen kuukauteen. Jos ette ole jo saaneet selville, mihin huomenna ryhdyn, se paljastetaan täällä huomenna aamulla kello 5:00. Be there, I mean here.;)

Päätin, että yleisen opiskelujutustelun sijaan keskityn nyt siihen, mitä minun opinnoissani on meneillään. Koetin kirjoitella niitä yleisiä opintopostauksia, mutta en saanut valmiiksi kuin pari hassua lausetta. Ei minusta ole neuvomaan muita tai antamaan ohjeita. Noita tutorhöpinöitä voisin toki postata, mutta nekin koskevat vain minun alaani ja Jyväskylän yliopistoa. Ilman pätevyyttä on paha opettaa.

Nythän opintoni ovat siinä vaiheessa, että pitäisi valita pääaine. Valitettavasti toistaiseksi ei ole mahdollista olla ns. vain kemisti, vaan kandin jälkeen pitää suuntautua/erikoistua johonkin kemian haaraan. Vaihtoehtoina ovat:

• opettaja – kokeilin opettajaopintoja, mutta jätin ne sitten perusopintoihin (25 op). Suurin este opettajaksi tulemisessa on se, että tahdon olla myös/vähintään kemisti eli opettajan pätevyys tulisi kemistintutkinnon päälle, mikä taas merkitsee lisää töitä. Lisäksi opetettava aine tuottaa päänvaivaa, koska mikään sivuaine ei kiinnosta niin, että tahtoisin lukea siitä vaaditut aineopinnot eli 60 op. Opettajatulevaisuus on siis ainakin toistaiseksi ideana hyllytetty.
• orgaaninen – tämä on ainut kemian ala, jonka tyrmäsin suoraan kokeilematta. Aineopintojen pakollinen kurssi sai minut inhoamaan orgaanista kemiaa ja vaikka se olisi paras valinta kosmetiikkakemistin alaa ajatellen, en taivu siihen. Orgaaninen kemia on vain yksinkertaisesti kamalaa minun mielestäni.:/
• epäorgaaninen – kokeilin tätä viime syksynä kurssin verran eikä kyllä napannut yhtään. Olisin voinut sinnitellä tällä alalla, mutta kun tahdon ihan tosissaan lukea jotakin, mistä pidän. Kyseessä on kuitenkin tulevaisuuteni!
• analyyttinen – tämä on vakavassa harkinnassa ja voin kin paljastaa, että kokeilen analyyttistä kemiaa seuraavaksi.:) Syventävä kurssi alkaa tosin vasta keväällä, joten iha heti en pääse fiiliksiäni tämän suhteen jakamaan. Ainakin tähän asti analyyttinen kemia on ollut ihanan loogista ja olen aina pitänyt siitä.
• fysikaalinen - houkuttaisi, mutta vaikeustaso aiheuttaa harmaita hiuksia. Jos joskus koen jonkinlaisen valaistuminen ja tuplaan aivosoluni, sitten voin kokeilla tätä.;) (Oikeastihan tässä pärjäävät parhaiten valokuvamuistilla siunatut ihmiset, joista ei ole haastavaa opetella kuutta miljoonaa sivua tekstiä ulkoa. Hrr, en taivu sellaiseen.)

Lyhyinä sivuaineina minulla ovat nuo (sellaisenaan hyödyttömät) opettajaopinnot, ympäristötieteet sekä tilastotiede. Kandin tutkinnostani puuttuu enää yhdet kurssit ymppää sekä tilastoja ja niiden lisäksi englannin sekä ruotsin kurssit. Ja tietysti se opepuolen kandin loppuosa, joka ei vaan ole sopinut aikatauluuni. Nyt lukujärjestys näyttää kuitenkin siltä, että saan nekin hoidettua vihdoin pois tieltä.

Nyt syksyllä tarkoitukseni on tosiaan aloittaa analyyttiseen kemiaan syventyminen. Kaikki valinnaiset kurssit, jopa maisterivaiheenkin, ovat aikalailla pulkassa, joten noita kandista puuttuvia palasia lukuun ottamatta jäljellä olisi enää se kemian osuus ja sitten gradu.

Annoin itselleni luvan opiskella vaadittua tahtia hitaammin, koska tiedän, että minulla on taipumusta tappaa itseni liialla työllä. Ja masentuneena ja väsyneenä en saa sitten mitään aikaiseksi eli siihen tilaan en tahdo joutua. Aamulehdessä oli heinäkuussa tutkimus, että korkeakouluopiskelijoista alle 40 % valmistuu heille määrätyssä ajassa, joten en todellakaan tunne huonoa omaatuntoa valinnastani.:) Mieluummin pidempi opiskeluaika kuin loppuunpalaminen parikymppisenä, niitäkin on meinaan nähty.

Psst! Niille, jotka janoavat lisätietoa tästä aiheesta tai vähän sen vierestä, vinkkaan seuraavista postauksistani: Yliopisto pähkinänkuoressa, Elämää opiskelijabudjetilla sekä Minä ja kemia.

(kuvat täältä ja täältä)

Tutorkoulutuspäivä numero kaksi suoritettu. Pitkän koulutusaamun jälkeen annoin pikaisen haastattelu YleX:ään (kuullostaen Ville Valolta) ja vaihdoin vapaalle. Illalla ajattelin käväistä SATSilla tai suunnata järvelle lenkille, koska iltani onkin yllättäen vapaa. Koulutuspäivän vietin turvallisesti eräissä niistä harvoista vaatteista, joihin vielä mahdun. Ei vaan, lupaan tosissani vähentää tätä läskiläppää pian. Alkaa rassata jo omiakin hermoja. Kutistun vain täällä hiljaa yksikseni.;) Kuitenkin, päivän asu koostui boyfriendshortseista, kirpparikasasta pelastetuista kengistä sekä ruskeista asusteista.

shortsit – H&M

vyö – Aldo (2nd hand)

paita – H&M

kengät  – eBay

laukku – o.i.s

Päivän aikana sattui kuitenkin niin ikävästi, että toisesta kengästäni irtosi korkolappu ja jouduin kävelemään vähän aikaa pelkällä naulalla. Ei kun suutarijonoon vaan, vastahan siellä on kolmet saappaat odottamassa korjausta. Koskakohan sen kassin saisi raahattua kaupugille. Seuraavat pari viikkoa kun tulevat olemaan niin kiireiset tutoroinnin vuoksi, että heikompia hirvittää. Tämänkin päivän fiilis on vähän alavireinen, mistä lie johtuu.

Harkitsin vakavasti erään mekon korkkaamista illalla, mutta elinkin väärässä päivässä eikä meillä olekaan ainejärjestön hallituksen kokousta tänään. Nyt kun vihdoinkin tapahtuu jotakin, aion ottaa tästä syksyn hektisyydestä kaiken irti ja vaihtaa vaatteita vaikka kesken päivän, jos sellaiseen tulee mahdollisuus. Pitkästä aikaa päivän asuja, eikö olekin kivaa? Tai älkää vastatko, antakaa pöhkön pitää pöhkön pilvilinnansa.;)

Vuoden typerin otsikko – check! Ja sitten avaamaan sitä teille. Nyt oliis tulossa sitä asunto- ja remonttipostausta, mutta vähän eri muodossa kuin aikaisemmin suunnittelin. Remonttiavautumisen jälkeen sekä minä että ystäväni jännitimme asuntoni uutta ulkomuotoa. Muutama lukijakin pyysi raporttia ja kuvia siitä, miten murjusta saatiin mieluinen. Vasta nyt olen saanut tarpeeksi etäisyyttä tähän pintaremonttiin niin, että voin puhua siitä. Kuviin en kohta mainittavista syistä taivu.

Helpointa on varmaankin aloittaa selkeällä listalla asioista, jotka minulle luvattiin. Rastitan samantien jokaisen kohdan, joka sitten lopulta uusittiin. Tällainen on listani:

Niin, nyt ehkä ymmärrätte, miksi pintaremontin lopputulos saa minut raivoihini. Tuo puolikas rasti on vielä kaiken lisäks liioiteltu, sillä kyseistä seinää ei suinkaan tapetoitu puoliksi, vaan siinä on peräti kaksi (2) uutta tapettivuotaa. Sen rumimman takaseinän sain sentään kokonaan siistiksi, mutta missäköhän ne valitsemani tapetit ovat. Tämä seinä tapetoitiin nimittäin sillä vanhalla kohokuvioisella oksennustapetilla.

Mukava yksityiskohta on myös se, että remontti ei alkanutkaan heti elokuun alusta niin kuin sovittiin, vaan vasta viikkoa myöhemmin. Tästä johtuen tyhjensin siis asuntoni liian aikaisin. En voinut asua asunnossani vajaaseen kahteen viikkoon, vaikka kaikesta tästä olisi selvitty pelkällä sohvan peittämisellä ja kirjahyllyn siirtämisellä. Tehtyyn työhön olisi mennyt kaksi päivää. Kunpa vain olisin tiennyt tämän etukäteen.

Lopputuloksesta tuskin kannattaa laittaa kuvia, niissä ei juurikaan ole eroa ennen remonttia napsittuihin otoksiin. Tällainen oli siis hurja remonttini, joka vei viimeisenkin uskon rippeeni ihmisiin. Paras osa on ehkä se, että vuokraisäntä perusteli vanhan lattian pitämisen sillä, että muutkin vuokralaiset ovat peittäneet isot mustat tahrat lattiassa matoilla. Jahas, mitenkäs se lupaus? Onko sillä mitään väliä? Vuokra-asunto vaikenee, mutta vain hetkeksi. Vielä tämä kolahtaa takaisin, onneksi karman laki toimii aina ja takuuvarmasti, valitettavasti siinä on välillä vain pientä viivettä havaittavissa.

(kuva täältä)

Virkistävän viileälle päivälle lämmin loppu, joka vielä tuoksuu herkulliselta. Se on syksy ja sämpyläkausi nyt. Tästä eteenpäin. Tällä reseptillä.:)