Oli aurinkoinen keskiviikko. Olin saanut kutsun juhliin, jonka vieraista en tuntenut juuri ketään. Päätin silti saapua paikalle, sillä olin kuullut juhlien sankarin olevan erityisen kekseliäs ja vetovoimainen tapaus. Juhlapaikalle löydettyäni sain käteeni makeaa kuohuvaa. “Tätä voisi nautiskella vappunakin“, mietin itsekseni.

Ruisnappien päälle kasattujen kalaherkkujen jälkeen siirryin istumaan. Mitkäs juhlat nämä ovatkaan? Ahaa, tässä lapussahan on tuttuja biisejä. Ai nyt lauletaankin jo suurella hartaudella Suvivirttä! Yhtäkkiä pääni tulvahti täyteen muistoja omista ylioppilasjuhlistani. Ruusuja ja hymyileviä ihmisiä kaikkialla.

Juhlien sankari majaili sivistyneesti laatikossaan. Asustesuunnittelija Kirsi Nisosen ja markkinointifirma Bob Helsingin rakkauslapsi herätti mielenkiintoni välittömästi. Tuo mustavalkoinen kaunotar lumosi minut ensisilmäyksellä! Ei enää litistyneitä kampauksia ylioppilasjuhlissa. Ei ylioppilaskuvia, joissa loistaa valkolakin painama punainen jälki otsassa. Vain kaunein ylioppilaslakkia kunniottava hiuskoriste ikinä ja sen keskellä ylioppiluuden sielu. Kullanvärinen lyyra.

Sankarista napattiin tietysti myös ylioppilaskuva. Kaunotar poseerasi kuvassa sivistyneenä ja mustavalkoisena. Juhlissa oli myös mahdollisuus kuvauttaa itsensä sankarin kanssa, mutta en tehnyt niin, koska olisin kalvennut tuon linssiluteen rinnalla.

Ihanat juhlat kruunasi Laura Närhi, jonka lauluääntä opin arvostamaan aivan uudella tavalla tämän intiimin esityksen jälkeen. Naisen esitys kirjaimellisesti jähmetti minut paikoilleni ja kaikki biisit oli pakko kuunnella hartaudella alusta loppuun. Upeaa! Poistuin juhlista hymyillen. Tämän postauksen myötä toivottelen teille hyvää vappua, näyttäydytte silloin sitten laketissa, lakissa tai vaikka stetsonissa!;)

Äitienpäivä on ensi viikon sunnuntaina, mutta mitä ostaisin lahjaksi äidille tänä vuonna? Ennen kuin keksin ratkaisun, mielessäni pyöri kaikenlaisia vaihtoehtoja. Tällaisesta postauksesta esitettiin toive, joten jaan omat vaihtoehtoni kanssanne. Tällä kertaa jopa ihan ajoissa. Ideoita oli vähän jokaisesta hintaluokasta eli kaikille löytyy jotakin.  Lista on hieman kokemuspainotteinen, mutta se tuskin on haitaksi.

Äitiä voi hemmotella esimerkiksi:

• kauneushoitolakäynnillä. Lahjana profiloitu hoitohetki on ihanin, valitse siis hoito sen mukaan, mitä äiti kaipaa. Jaloillaan työskentelevä hoitotyöläinen arvostaa varmasti jalkahoitoa, kun taas esimerkiksi kemikaalien kanssa toimiva laboranttiäiti voisi pitää käsihoidosta. Huonot esimerkit, mutta tajusitte ehkä pointtini. Itse olen testannut kauneushoitoloista Helsinki Day Span ja Tampereella toimivan First Floorin ja suosittelen kumpaakin lämpimästi!
• Marimekon Surrur-kirjalla. Jos siis Marimekko toimii yhtään kyseiseen äitiin, meillä kyllä toimii. Kirja neuvoo, kuinka Mari-kankaista voi taiteilla itse vaatteita ja vaikka mitä kivaa. Vaikka ei ompelukonetta juuri osaisikaan käyttää, kirja on takuulla viihdyttävä. Itse sain kuulla saavani sen blogini kautta muutama päivä sen jälkeen, kun olin kirjoittanut tämän postauksen. Lisätietoja kirjasta löytyy täältä ja sitä voi tilata netistäkin (ks. Google).
• konserttilipuilla äidin suosikkiartistin tai -yhtyeen keikalle. Plussaa siitä, jos lahjan ostaja tulee seuraksi. Mitä vastenmielisempi esiintyjä tyttären/pojan mielestä on, sitä enemmän lahjan antaja saa lisäpisteitä.;) (Vitsi. Vaikka vihaisit esiintyjää koko sydämestäsi, laula ja pompi mukana. Äiti tykkää.)

Äitiä voi ilahduttaa myös:

• kukkakimpulla tai suklaasähkeellä. Äideille, jotka eivät niin materiasta välitä, kaunis kukka(kimppu)kin voi olla täydellinen lahja. Jos asut kaukana, netin kautta voit tilata kukkatoimituksen tai vaikkapa suklaata äidin kotiovelle haluamasi ajankohtana. Lisätietoja löytyy mm. yllätysviikkopostauksestani.
• itsetehdyllä hemmottelulahjakortilla. Meidän perheessämme oli monta vuotta perinne, että äiti sai minulta pullollisen The Body Shopin suosikkijalkavoidettaan joululahjaksi. Pulloon liittyi lupaus jalkahieronnasta aina, kun äiti sitä halusi ja niin kauan kuin voidetta riitti. Tämä jouluperinne oli kuulemma äidin mieleen.
• mp3-soittimella, jonka kiltti jälkeläinen lataa vielä täyteen äidin lempimusiikkia. Lataaminen ei ole välttämätöntä, jos perheen äiti ymmärtään tekniikan päälle, mutta tietysti kaikki apu otetaan varmasti ilolla vastaan. Musiikkisoiton motivoi vaikkapa siivoamaan tai lenkkeilemään. Kuvassa on iPod nano, mutta soittimia löytyy kaikista hintaluokista.

Mihinkö sitten päädyin lahjani suhteen? Hemmotteluun tietenkin! Kolmivuorotyöläiselle pienikin irtiotto arjesta menee melkein lomasta, joten varasin itselleni ja äidille Helsinki Day Spahan ihanat vartalohoidot. Varsinaiseksi äitienpäiväksi niitä ei saanut varattua, koska hoitola ei ole sunnuntaisin auki, mutta se ei kuulemma äitiä haittaa. Jos teillä on joitakin lahjavinkkejä, niitä saa mielellään jakaa kommenttiboksin puolella!:)

(kuvat täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä)

Menin sitten ihastumaan Martina Aitolehden värikkäiden mainoskuvien stailauksiin. Kirsi Nisosta, Minna Parikkaa, värejä ja fiilistä. Yllätyin todella, miten luontevasti Martina solahtaa tyylikkääseen vintage-muottiin ja saa sen näyttämään tuoreelta ja nuorekkaalta. Peräti 15-vuotiaasta asti mallintöitä tehnyt nainen osaa kyllä hommansa upeasti, ei voi kuin ihailla. Myös useista tv-ohjelmista tuttu Martina on nyt keksinyt kuitenkin jotakin aivan uutta elämäänsä.

Moni teitä sattaa tietääkin, että tämä tumma kaunotar julkaisi omaan nimeään kantavan esikoislevynsä maaliskuun lopussa ja aikoo nyt keskittää kaiken energiansa artistiuransa kehittämiseen. Levyn genrenä on englanninkielinen dancepop ja sen taustalla häärii parikin Suomen dancepopin kärkinimeä. Esimerkkeinä manittakoot JS16 ja DJ Mobster. Ensimmäinen sinkkulohkaisu kantaa nimeä 9 Digits. Ainakin minulle Martinan tumma ja matala ääni aiheuttaa kylmänväreitä hyvällä tavalla.:)

Sain mahdollisuuden arpoa kymmenen lippupakettia Martinan keikalle The Circukseen Helsinkiin. Kymmenen onnellista saa siis itselleen ja seuralaiselleen liput lauantaina 7.5. pidettävälle ”Breaking Down The Wall with Martina!” –teemanimellä kulkevalle levynjulkaisukeikalle. Ovet aukeavat kello 22 ja tapahtuma on K18. Martinan mukaan luvassa on upea show, jossa ei hiilihappojäätä ja energiaa säästellä. Tanssivista kaunottarista puhumattakaan. Jos onni ei potki arvonnassa, lippuja voi ostaa Lippupalvelusta tai Tiketistä.

Arvontaan voi osallistua kertomalla, kuka on sinusta vaikuttavin moniosaaja tähtitaivaalla. Onko se kenties näyttelijänä ja laulajana (aika suosittu kombo muuten) vakuuttanut Jennifer Lopez, sekä tanssin että laulun hienosti hallitseva oma Antti Tuiskumme vaiko joku ihan muu? Jätä vastauksesi tämän postauksen kommenttiboksiin. Muista täyttää myös sähköpostikenttä, sillä voittajia infotaan sähköpostitse. Julkaisen myös voittajien nimimerkit blogissani. Osallistumisaikaa on viikko eli 5.5.2011 kello 12:00 asti.

Huusin itselleni Huuto.netistä sisustustarran. Oikeastaan sisustustarroja, koska iso tarrakuvio on monessa osassa. Suunnittelin laittavani tämän ison sohvani taakse olohuoneeseen, koska kyseinen nurkka näyttää jotenkin tyhjältä ja alastomalta. Kohokuvioinen tapetti kuitenkin mietityttää, mutta toisaalta, on niitä muitakin seiniä, joihin tuon voi tällätä. Mustavalkoinen tarra olisi ollut tyylikäs ja varma valinta, mutta noiden sanojen en toivoisi kuvaavan itseäni. Tilasin siis värikkään version.

Iso sisustustarra muodostuu aprikoosipuusta ja kahdesta isosta linnusta. Tarrat voi asetella oman mielen mukaan esteettiseksi kokonaisuudeksi, mutta mukana tuli myös mallikuva, jota voi hyödyntää. Tarrastani voi lukea lisää täältä. Jos siis tiedätte hyviä vinkkejä liittyen näiden sisustustarrojen asetteluun tai kiinnitykseen, niitä saa nyt jakaa.:)

Psst! Olen tällä hetkellä Helsingissä, mutta sen verran reaaliaikaista tietoa on pakko antaa, että SE TENTTI MENI LÄPI!<3 Kiitos kaikille tsempanneille.:)

Katsoin eilen aivan mahtavan elokuvan. Piirrettyjä rakastavana “aikuisena kakarana” katson kiltisti aina uudet elokuvat läpi, sillä kuten ehkä olette huomanneet, me vanhuksetkin nautimme lasten elokuvista. Tai no lasten ja lasten, niissä parhaissa piirretyissä kun on aina piilomerkityksiä ja kaksimielisyyksiä, jotta aikuisiakin vähän hymyilyttää.

Tällä kertaa piirrettyhaaviini tarttui Despicable Me (Itse Ilkimys), jonka katsoin alkuperäisversiona. Erään toisen bloggaajan kommenttiboksissa käydyn sodan jälkeen totean vain lyhyesti, että itsekin kuulun siihen porukkaan, jonka mielestä parhaita vitsejä ei usein voi suomentaa leffoista, joten alkuperäisistä versioista saa aina enemmän irti. Ja tämä siis ei ole kääntäjien vika, vaan ihan karu totuus. Tällä kertaa juttu oli ainakin niin, sillä osa vitseistä meni jopa ohi, koska hirnuin niin kovaan ääneen. Juonesta en paljasta mitään, parhaita leffoja ei kannata spoilata.;)

Joko vakuutuitte? Jos hassunsuloiset kuvat eivät herättäneet mielenkiintoanne, niin suosittelen lämpimästi katsomaan elokuvan trailerin vaikkapa täältä. En jotenkin osannut odottaa tältä elokuvalta mitään sen ihmeempää, mutta jotenkin kaikki palaset olivat vaan kohdallaan. Ehkä suosikkipiirrettyni eli Monsters, Inc. (Monsterit Oy) vaikutti asiaan, sillä tämä elokuvan eräs hahmo muistuttaa hyvin suuresta Monserien pikkuista päähenkilötyttöä.

Jotakin elokuvan hauskuustasosta keetoo ehkä sekin, että leffa piti pausettaa kahdesti, koska meinasin kirjaimellisesti tukehtua nauruun sen aikana. Kyllä, suosittelen ehdottomasti!:D

(kuvat täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä)