Myin pitkän painostuksen jälkeen erään ihanista nahkatakeistani pois ja vaatekaappini vaati tilalle jotakin vähintään yhtä ihanaa. Hipelöityäni Lontoossa käydessäni Jennin tekokarvatakkia, tilasin heti kotiin päästyäni Roxie-nettikaupasta tuon samaisen Indulgence-takin itsellenikin. Se sattui vielä olemaan puoleen hintaan eli pääsin vähän tuulettamaankin. Tiedän, että adjektiivi “unelmanpehmeä” on käytetty puhki jo tuhannesti, mutta kun vain pääsisitte kokeilemaan, miltä tämä tuntuu iholla. Tämä tuntuu luksukselta.:)
Related posts:
Mikä malli tossa ekassa kuvassa onkaan, vautsi!! :o Upea hankinta tuo takki <3
Pöhhöh, peruslärviä käytin, hassu!:D<3
Ihana on kyllä tuo eka kuva! Ja valkoinen ihanuus on juurikin niin mieletön kuin uumoilinkin sen olevan!!! <3
Se on ihanaihanaihana! Kunpa saisin laitettua materiaalinäytteen nettiin niin, että ruudun takaa tuntisi, miten pehmoinen tuo on.:)
oot kuin enkeli :)
Ehkä vähän sellainen vinksahtanut.:)
Aivan ihanan pehmoisen näköinen!:)
Se on! Kohta varmaan nimeän tämän niin kuin kaikki lemmikkini.:)
Kiva takki! minulla on tekoturkislaukku, se lämmittää kädet talvella jos unohtaa käsineet kotiin
Voi, sellainen olisi ihana!<3
WAU, uskomaton tuo eka kuva!:) voin vain kuvitella miten pehmeä tuo on!
Voi kiitos. Se on kyllä maailman pehmein, ihan älyttömän sileä!:)
Ihana kuva tuo eka, ja upea takki! Olet juuri sopivan voimakas nainen kantamaan sitä. :)
Ja MouMou, olen niin harmissani etten nykyään enää ehdi paneutua kunnolla lueskelemiseesi ja sinulle kommentoimiseen, mutta teen parhaani! Olet niin ihana!
Voi, se ei haittaa! Riittää, että tiedä sun lueskelevan silti.:)<3
ihana! ja eka kuva on melkeen yhtä upea kuin daniel wellington-postauksen naamakuva :-)
Voi kiitos!:) DW-postauksessa oli kyllä kerrankin hyvä naamapäivä.
Tuohan on ihana, tekee mieli vain kehrätä pelkästä katselusta, purrr ;).
Tää menisi kyllä melkein lemmikistä.;)
Jotenkin vähän hassua että sitä karvan pehmeyttä ei sitten saa pitää ihoa vasten, vaan se on siellä ulkopuolella :(. Tokihan sitä voi käsillä sitten hiplailla, mutta olen aina ihmetellyt sitä kun turkis/karvavaatteiden pehmeyttä ihastellaan, että eihän sitä edes itse tunne :D.
Sä et sit varmaan kuulu meihin pöhköihin, jotka aina hiplaa muiden vaatteita. Eikunsiis.;) *hihi*
Niin ehkä:D Tai sitten mun lähipiirissä ei ole vielä ollut riittävän houkuttelevan näköistä kuosia tarjolla :>.
Se voi kyllä olla, paha sanoa!:D
Saannen kommentoida, että kuvassa näkyvä takki näyttää varsin hohdokkaalta ja pukee Neiti Blogaajaa oikein hyvin. Pehmeyttäkään en tohdi epäillä, sillä karvapinta vaikuttaa jo kuvissa olevan kuin karitsan villa.
Odotan jo innolla millaisia kokonaisuuksia rakennat tämän ympärille!
Kiitos kommentistasi. Se oli kirjoitettu erittäin sivistyneeseen ja asiantuntevaan sävyyn!;)
Oi ei mikä takki! Tämän ottaisin itsekin, harmi vaan edelleen että meikäläisen karteroopi rakentuu kirppisvermeistä, eikä siellä luultavasti tällaisia tarjoilla :). No, aina voi uneksia!
Kumosin juuri tuon harhaluulosi myymällä tästä vanhemman version kirpputorilla pois. Eli kannattaa etsiä vaan, kyllä joku aina näitä erikoisempiakin juttuja myy!:)
Takiasi sorruin itsellekin tilaamaan kyseisen takin mutta en soimaa vaan kiitän! Valitsin pidemmän version ja käytän sitä aamutakkina / iltojen “mukavuusneuleena”. Ei muuten pidä paikkaansa ettei itse tunne pörröisyyttä koska kyllä (minulla ainakin) kämmenet osuvat takin pintaan -etenkin istuessa kun kädet on sylissä.
Toimitus oli huippunopea -tuli ihan parissa päivässä, joten mukava uusi tuttavuus oli ko. nettikauppakin. Kiitos vinkistä!
Niin ja tervetuloa Helsinkiin :D Muutin 400km:n päästä alle parikymppisenä stadiin (90-luvulla) ja rakastuin kovasti sen rentoon tunnelmaan, sopivaan vilinään, kansainvälisiin tuoksuihin ja monen moisiin ihmisiin.
Toivottavasti Helsinki hiipii sinunkin sydämeesi. Onnea uuteen koti(kaupunki)in!
Toimitus oli kyllä todella nopea, olisin voinut melkein mainita senkin plussana nettikaupalle.:)