Blogini leikkimielinen ja toistaiseksi olematon Iina <3 Helsinki -kategoriani täydentyy jälleen yhdellä paikalla. Helsingin Apollo Live Club pääsi varastamaan sydämeni, kun päädyin sinne Cutrinin tarjoamilla lipuilla nautiskelemaan julkkismiesten muotinäytöksestä. Tapahtuman kaikki lipputulot ohjattiin ruoka-avustuksena pääkaupunkiseudun lapsiperheille kirkon, kunnan ja Veikko Hurstin kautta.
Seurakseni hyvää tekemään (kuulemma myös ostettujen skumppapullojen hinnasta osa ohjattiin hyväntekeväisyyteen) otin pikkusiskoni, joka vihdoin ja viimein pääsi kunnioitettavaan naisen ikään eli täytti 18 vuotta. Luvassa on hirmuinen kasa kuvia, joten hakekaahan iso latte seuraksenne ja varautukaa hymähtelemään ja hymyilemään ääneen.
Illan lookini oli nyt sitten kiharakampauksella maustettuna se Sokoksen tarjoama etninen meikki, josta kirjoittelin jo aiemmin tässä postauksessa. Jos meikkijutut kiinnostavat, Helsingin Sokoksella on mahdollista saada ilmainen pikameikki tämän Make Up Storen Ethnic-lookin tuotteilla 8.-9.3.2012 kello 11-19. Itse pidin meikistäni hirveästi ja aionkin opetella käyttämään värikkäitä luomivärejä jatkossa enemmän. Ja huulipunaa samoin!
Istahdin tietysti aitiopaikalle, jotta saan kuvattua ilan esityksistä teille postauksen. En siis yhtään suunnitellut, että edestäni kävelee puolialastoia miehiä, puhtaasti vaan teitä ajattelin. Krhm. Tuo kimaltava Satu Kallio Designin minulle lahjoittama laukku osoittautui muuten ihan täydelliseksi kameralaukuksi järkkärilleni, mutta kaipaisin siihen hihnaa. Saatan koettaa väsätä sellaisen itse, sillä tällaista iltalaukkua ei usein tule vastaan. Litteät kirjekuorilaukut kun eivät oikein sovi kamerarakastajan elämään.:/
Hurmaava Koop Arponen nostatti tunnelman kattoon. Musiikkiesityksen jälkeen olikin vuorossa varsinainen muotinäytös, jossa lavalla nähtiin Koopin lisäksi mm. Antonio Flores, Ville Pusa, Oskari Katajisto, Tuomas Kytömäki, Toni Häppölä, Amin Asikainen, Markku Pulli ja Esa Tikkanen. Eräässä ohjelmanumerossa esiteltiin Benettonin aamutakkeja herkullisissa väreissä, mutta yllätyksekseni edessäni kirjaimellisesti paljastui jotakin vielä herkumpaa. Kuinkas tässä näin kävi!:D
“Salkkari-Joonatanin” aiheuttaman pienoisen järkytyksen jälkeen pystyin taas keskittymään muihinkin esiintyjiin/malleihin. Merkkejä oli edustettuina ihan laidasta laitaan. Mm. Guessin lisäksi lavalla nähtiin myös Gigantti-kravatteihin sonnustautuneita miehiä, joista Koop veti komeudellaan voiton kotiin. Kuva taitaa löytyä hieman alempaa tästä postauksesta.
Erityisesti mieleeni jäivät yöpukuiset “miesmallit”. Antonio vei show’n kyllä kokonaan. Hänen hymyillessään lavan reunalla puolet yleisöstä ryntäsi kuvaamaan söpöliiniä lavan eteen. Antonin jakamaton huomio oli tosin keskittynyt rakkaaseen Pekkaan, jonka kanssa vaihdettiin ujosti rakastuneita katseita. Villelle taisi tulla hieman alemmuuskompleksi, kun piti heittää ihan puolivoltti. Onneksi sain sen videolle!
Erityistä huomiota saivat ne malli, jotka pelkän kävelyn sijaan poseerasivat ja temppuilivat lavalla. Varsinkin Tuomas heittäytyi poseerauksiin täysillä ja katsoi kiltisti kameraankin. Arvostan mielettömästi aina, kun kuvattava kohde tekee mielellään yhteistyötä kuvaajan kanssa. Moni julkkismies tuntui söpön ujolta ja jotenkin poseeraukset olivat kovin lyhyitä ja harkitsemattoia. Ujoissa miehessä on sitä jotakin, mutta boksereissa esiintyminen on hyvä keino kiinnittää naiskatsojien huomio pois ujoudesta.;)
Illan kruunasi Martinan energinen esitys. Tanssijapojat antoivat kaikkensa niin esityksen kuin laulajankin suhteen, sillä toinen tanssipojista koetti koko show’n ajan varmistaa, ettei Martina kompastu korsettitoppnsa roikkuviin nauhoihin. Martinasta kyllä huomaa, kuinka paljon hän rakastaa esiintymistä. Ei haittaisi yhtään, jos useampi artisti panostaisi näin paljon esiintymiseen laulamisen lisäksi.
Kyllä huomaa, että pieni tauko blogista teki hyvää. En millään malttaisi lopettaa teille höpöttämistä. Kiitos kaikille, jotka ymmärsivät taukoni syyn ja pysyivät silti uskollisina lukijoina. Arvostan lojaaleja ihmisiä yli kaiken.:)
Related posts:
Voihan Ville ja Villen puolivoltti :D
No meni se melkein nappiin.;)
oli varmasti hauska ja mielenkiintoinen ilta ;) ja vielä hyvän asian puolesta!
ihanaa että voit jo paremmin <3
Koko ajan helpottaa. Odotan vaan kauhulla hautajaisia, kun tiedän, että silloin uidaan taas syvällä.:/
ei se olekkaan helppoa mutta ajan myötä huomaat että taas on helpompaa. <3
Siihen minäkin haluan uskoa.:)
ANTONIO. <3 Tuon minä olisin halunnut olla näkemässä, mutta onneksi edes näin virtuaalisesti. ;)
Mua niin harmittaa, etten kuvannut Antonio-videota! Aavistelin kyllä, että sille olisi ollut kysyntää.:)
Awwww Antonio…..<3
Ja Salkkari-Joonatan on HOT.
Niin on. En väitä _yhtään_ vastaan.:)
Mun mielestä ainakaan ei pitäis olla mitään ongelmaa ymmärtää sitä, että perhe ja läheiset ihmiset menevät blogin edelle! Ei kävisi mielessäkään alkaa mussuttamaan siitä, että jätät postaamatta, koska olet menettänyt rakkaan ihmisen. Kaikenlaisia tyyppejä sitä maa päällään kantaakin. :o :D Mutta ihana silti, että olet hoodeilla jälleen! Iina rokkaa! ♥
Hihi, ainakin yritän rokata… Tällä hetkellä korkeintaan valssaan!:D
Valssaaminen on ihan yhtälailla taitolaji ;D
Aivan! Olen nimittäin surkea siinäkin.;)
Aina saa pitää taukoa kun tuntee sitä tarvitsevansa! Minä lukisin blogiasi, vaikka pitäisit puolen vuodenkin tauon :)
Meikki näyttää muuten todella kivalta!:)
Kiitos. Ja kiitos kivoista sanoistasi.:)
Ihana ku oot taas takas. Tsemppiä!:)
Kiitos, kiitos!:)<3
Olipa hauska postaus, kiva että olit ottanu kuvia noin paljon! Tuli melkein fiilis, että oli itte tuolla mukana:) Ja Joonatan, wuh;)
Mukava kun olet palannut!
Kerrankin muistin käyttää sitä kameraa enkä vain raahannut turhaan mukanani. Tätä lisää!:)
Mukavaa, että sulla on taas hippasen parempi fiilis. Kuitenkin me kaikki varmasti ymmärretään, että tuollaisen asian kohdatessa hieman pidempikin “loma” olisi ollut ihan ymmärrettävää ja jopa sallittua. :-) Kiva kun kuitenkin oot taas bäk in bisnes!
Mietin alussa kyllä, kuinka pitkään pysyn poissa, mutta sitten muistin, että kirjoittaminenhan on sitä parasta terapiaa. Siis heti siskoterapian jälkeen.:)
oih nuo ihanat sanat jotka postauksen alusta kaikuu ja mieltäin niin syvästi lämmittää; iso latte!
mut voih! ei mul kaapissa ole papua ainuttakaan! kamaluus ja tuska! kuink’ elää mä voin tän päivän ilman samettisen pehmeää kahvinautintioa? :((
EI AINUTTAKAAN?! Ei edes hätävarastossa..?:/
ei… pelkkää ranskalaista paahtoa au laitiin… mut eihän se ole sama asia kun täyteläistäkin täyteläisempi latte :///
also, aika ihkusöpis kampaus &:)
Pöh, no mutta kahvia on kuitenkin!:D
totta! au laitia tässä hymyssä suin nyt imaillaan ja kaikki on hyvin ainakin huomeniltaan! yay! ^__^
toivottavasti teidän iltannekin on sujunut vallan vekkulisti ja hyvillä fiilinkeillä! \o/
Kyllä se on, kiitos vaan. Hieman pumppijumitusta ja nestehukkaa on, mutta ne katoavat huomiseksi.:)
Munkin silmälle kyllä kelpaisi moinen miesten muotinäytös. ;)
Olisi pitänyt kuvata se alusta loppuun tänne.:)
Kiva saada sut takaisin!
Kiva, että täällä odoteltiin tauonkin aikana.:)
En vaan kertakaikkiaan voi ymmärtää, miten joku voi olla ymmärtämättä taukosi syytä! Eipä sillä, mielestäni et edes syytä tarvitsisi. Mutta ihanaa kuitenkin kuulla sinusta taas, ja ihanaa, että elämä jatkuu. Pienin askelin, mutta kuitenkin. :)
Nimenomaan. Onneksi aurinko auttaa alakuloon.:)
Kivaa, että oot jaksanut taas postailla! Tosiaan vaikka bloggaus onkin jossain määrin sun työ, ja bloggailet elämästäsi, ei mikään ole niin tärkeää kuin oma (ja tietysti läheisten) hyvinvointi! Voimia sulle edelleen! Jätä turhuuksia höpisevvät ääliöt mölisemään keskenään, mitäpä me niistä välittämään (vaikka toki tajuan, että etenkin herkällä hetkellä toisten sanomiset vaikuttaa). Onneks sulla on oikeita läheisiä, ja meitä kauempiakin seuraajia, jotka pitää jopa bloggaajia ihmisinä. <3
Täysin samaa mieltä. Kaikki on hyvin niin kauan kuin hyvä voittaa pahan.:)
Oli kyllä silmiä hivelevän mukava postaus! ;) Ja meikkisi on ihana! PS. En kyllä suodata sitä, etteikö joku muka ymmärtäisi sun tauon syytä :o Tai siis kai niitäkin on, mutta eiköhän se kerro heistä kaiken tarpeellisen! Jaksamista surun aikoina!
Kiitos. En minäkään ihan ymmärrä.:/ Mutta onneksi kevät ja komeat miehet nostattavat mieltä!<3
Oijoi, oletpa ollut ahkera! Mielettömiä kuvia ja videotakin…
Voi kun itse osaisi olla noin ahkera bloginsa suhteen… Itseltä tulee postauksia silloin kun jaksaa/ehtii/huvittaa/on jotain kirjoitettavaa, enkä millään jaksa ymmärtää, miten joku jaksaa alkaa kiukuttelemaan bloggaajan tauoista! Tietysti toisaalta, sehän vain kertoo sun blogin loistavuudesta, ettei ihmiset kykene olemaan ilman sitä edes muutamaa päivää :)
Mutta kuten sanottu, niin hullua silti reagoida kenenkään blogitaukoon noin, oli syy sitten mikä tahansa. Hyi hyi.
Taukoa saa ja pitääkin pitää silloin kun siltä tuntuu. Kiva kuitenkin, kun olet taas maisemissa – lempibloggaajan uudet kirjoitukset saavat aina hyvälle tuulelle <3
N.
Kerrankin olin ahkera! Pitää jatkossakin pyrkiä kuvaamaan enemmän.:)
Ja mukava, kun muut bloggaajat ymmärtävät myös tuon taukotuohtumukseni. Ei keltään voi vaatia mitään ellei sivupalkissa lue: “postaus päivästä, jopa kuolemani jälkeen – takuulla!“. Huokaus.
Mä en ymmärrä niitä jotka lopettaa blogin lukemisen kun vähään aikaan ei tuu postauksia. Mä ootan sulta postauksia vaikka puol vuotta, ymmärrän paremminki ku hyvin sua tällä hetkellä. Oma ukkini kuoli kesällä 2009 äkillisesti. Kävi vielä edellisenä päivänä perusterveystarkastuksessa ja kaiken piti olla hyvin :( Ekat hautajaiset joissa olin, joten en tienny millasta se tuli olemaan. Itkiessähän se päivä meni, mutta nyt muistellaan lämmöllä ukkia :)
Juuri mietittiin siskon kanssa, miten paljon (tai no “paljon”) helpotti, kun molemmat ehdittiin käydä katsomassa pappaa vähän ennen kuolemaa. Jäi vaan jännä olo, kun yleensä sanon lähtiessä “heippa”, mutta nyt sanoin jostain syystä “nähdään pian”.:/
Ihanaa Iina kun oot taas täällä! Mutta älä ikinä epäröi ottaa blogilomaa; jos siltä tuntuu, täällä pysytään;)
Kiva kuulla! Toivottavasti ei hetkeen ainakaan näin surullisista syistä lomaa tarvita.:)
Ihana Iina kun olet rohkeasti oma itsesi, etkä verhoidu tekohymyn taakse silloin, kun elämässä tulee vastaan ikäviä asioita. Rakkaan ihmisen menettäminen on aina raskasta, ja on tärkeetä antaa aikaa omalle surulle. Itselle kova paikka oli oman mummun menettäminen, vaikkakin se on täysin luonnollista kun kyseessä on vanha ihminen. Suruahan tämä “fakta” ei helpottanut, kun vasta ajan kanssa, kun ikävän oli saanut käsiteltyä.
Voimia tuleviin hautajaisiin, ne tulee olemaan varmasti vaikeat, mutta hyvästien jättäminen on osa suruprosessia ja tekee susta vielä vahvemman ihmisen kun jaksat vain surra surun rauhassa. Voimia!
Kiitos. Tuosta syystä ehkä jopa vähän odotankin hautajaisia. Tuntuu, että siellä tästä asiasta tulee virallisesti tosi.:/
ihanat hiukset siulla!! haluun kans tuommoset kiharat, mutten oo koskaa onnistunu saamaan kestävää kiharaa itelleni. tosi nätti oot muutenkin :)
Mua ärsyttää, kun haluaisin suositella sellaista kiharanestettä, joilla kiharat oikeasti kestää, mutta kun sitä ei valmisteta enää! Heti, kun löydän yhtä hyvän, paljastan sen kaikille. LUPAAN.:)
toivottavasti semmonen neste löytyy! :D
Aivan!:D
kauhia kuinka kaunis ootkaan! :O
Kiitos, vaikka en ihan samaa mieltä olekaan.:)
hauskaahan tässä on se, että markku pulli on jakanut tämän sun postauksen omalla seinällään facebookissa ;D hhohoohoho
Mitä?! EIKÄ!:D *kuolee häpeään*
hihihihi, joo! satun olemaan sen fb kamu ja katoin vaan, että oho! Hän oli ilmeisesti imarreltu. ;D
Toivottavasti. Tai siis mieluummin kuin pahastunut.:)
ei tosiaankaan pahastuneelta vaikuttanut! otsikkona on, hyväntekeväisyys rokkaa!! ;)
Huh, no hyvä!:)