
Mimmit myötäpäivään eli Veera, Salla, Nina, Jane ja Jonna.
Sänky täynnä kikattavia naisia ja jääkaappi täynnä (kuohu)viiniä kertovat selkeästi, että jotakin jännittävää on tapahtumassa. Juhlimme viikonloppuna tupaantuliaisiani Helsingissä, vaikka suuri osa omaisuudestani on vieläkin varastoitu jonnekin päin Suomea. Kutsuin pikkuruiseen yksiööni rakkaimpia ystäviäni sekä blogimaailmasta että “oikeasta maailmasta”. On ihana huomata, että haalii alitajuisesti ympärilleen niin samantyylisiä ihmisiä, että ystäväni tulevat toimeen keskenään.
Osaa vieraista en ehtinyt näissä juhlissa tosin edes kuvata, sillä ihmiset saapuivat ja lähtivät hieman eri aikoihin. Tämä tarina tupareistani on siis hieman valheellinen. Se ainoa asia, jota jään Jyväskylästä kaipaamaan eli ystäväni Bepa vältteli kameraa aika tehokkaasti, vaikka oli kyllä menossa mukana. Ei anneta sen kuitenkaan häiritä, vaan lähdetään pienelle tutustumiskierrokselle tupaantuliaisiini.

Illan tuimat emännät saman kadun varrelta.

Makeista makein “booli” koostui Bilar-karkeista sekä Haribolta saaduista vaahtokarkeista.

Tärkeistä tärkein vieras eli pikkusiskoni.

Popparikoneen paluu!

Lahjaruusuja ikkunalaudalla. Kiitos, ihanat!

Suolaista tarjottavaa.

Uusien kenkien ylpeä omistaja.

Herkkusalaatti maistui patongin kanssa.

Päivän asu ja vähän tiukemmat tuliaiset Turusta.
Juhlamekkoni oli tosiaan se puutarhajuhliin hankittu maksimekko, joka sopikin tupareiden tunnelmaan aivan täydellisesti. Olisin tahtonut täyttää koko asunnon kukilla, mutta en sitten muistanut niittää Kylmäkoskelta mukaani kukkaketoa. Tosin ei sellainen olisi edes mahtunut muuttoautoomme. Jossakin vaiheessa iltaa kruunasin kukkaisasuni kuitenkin vielä ruususeppeleellä. Illalla seppeletouhut menivät jopa hieman yli, kun innostuimme leikkimään polttariseuruetta eräässä pikaruokapaikassa. Ei siitä sitten sen enempää! :D

Hukassa ollut blogikollega löytyi vihdoin – toinen kollega järkyttyi!

Tyynymeri.

Tarjolla oli skumppaa ja valkkarisoodaa. Soodat (ja kuskien “limpparit”) sponsoroi SodaStream.

Onnellinen juhlakalu.

Philipsiltä viime vuonna saatu LumiWare-cooleri oli kovassa käytössä koko illan.

Ylioppilaslahjaksi saadut rommidrinkkilasit pääsivät pitkästä aikaa käyttöön.
Yhtenä ohjelmanumerona tupareissa oli jääkaapin koristelu, kun löysin hukassa olleet sanamagneetit, joista voi muodostaa ajatuksia tai jopa runoja. Seuraavana aamuna sainkin lukea aforismeja, joita vieraani olivat minulle taiteilleet. En kehdannut kuvata ovea kokonaisuudessaan, mutta pienen makupalan napsin teille koristelun alkuvaiheessa. Olen sitä mieltä, että tällainen sisäisen lapsen hemmottelu tekee ihmiselle hyvää silloin tällöin.

Itse Jumala koristelee yhteiskuvamagneettimme reunoja.

On se vaan niin taitava!

Järkyttävä sanalöytö hämmensi koko juhlakansan.

Maarit-söpöläinen löysi itsensä.
Jääkapin muututtua astetta taiteellisemmaksi oli aika siirtyä salaatin ja pienen suolaisen parista kunnon herkutteluun. Olin säästänyt saamiani lahjakortteja ja tuotelähetyksiä juurikin tällaiseen tilanteeseen, kun muutkin pääsevät nautiskelemaan kanssani. Ovisummeri soi ja Pingviini-jäätelön lähetti toi tupaantuliaislahjaksi ison kylmäkassillisen jäätelöpurkkeja. Olin valinnut puutarhajuhlateemaani sopivia sorbetti-jäätelöpurkkeja, joita oli sekä vadelmaisina että mansikkaisina tarjolla. Puujalkavitsinä kerrottakoon, että jokaiselle juhlavieraalle oli Oma-purkki. ;)

Jäätelö, joka muuttaa nautiskelijansa keijukaiseksi.

Omasta jäätelöpurkista riittää isompaankin himoon.

Makutestin voitti ennakkoarvauksista huolimatta mansikka.

Frödingen lähettämät moussekakut katosivat hetkessä, marjakakku selätti suklaan juuri ja juuri.

Kakkujen kanssa tarjottiin luonnollisesti kuohujuomaa.

Datahetki tekee hyvää.

Illan DJ väsää soittolistaa.
Viimeiset urheat soturit eli minä, Veera ja Nina jatkoimme luotani vielä terassille ja syömään. Ennen seuraavaa tukikohtaa napsittiin kuitenkin hieman valokuvia, kun joukossamme kerta oli valokuvaustaidon omaava ihminen. Koska matkamme kävi kohti rantaa, otimme kuvatkin rannan lähellä kauniiden talojen edessä. Voittavat muuten ainakin meikäläisen vanhat parvekeasukuvat aivan heittämällä. Harmi vaan, ettei aina ole mahdollisuutta otattaa asukuvia ulkona tai edes kenenkään muun toimesta, vaan joutuu tyytymään itselaukaisimeen.

Asukuvien aika! Onneksi on kuvaaja paikalla.

Kesselit kaverikuvassa.

Lopulta oli aika rauhoittua.
Napsimme ennen terassikierrosta vielä tunnelmalliset kuvat PlayStation Vita -arvontapostaukseen, joka on muuten edelleen auki. Tuosta rannasta päätimme mennä (jälleen kerran) Mattolaiturille, sillä Veera tahtoi maistaa suosittelemaani jääpalojen kera tarjottavaa samppanjaa. Lasillinen Moët & Chandonin Ice Impérialia maksoi 12,5 euroa ja siihen sai valita haluamansa lisukkeet. Me joimme herkkumme limellä ja hyvää oli! Käykää ihmeessä maistamassa, jos rannalle jossakin vaiheessa eksytte.
Meidän iltamme päättyi siihen, että jättimäinen sänkyni oli täynnä väsyneitä naisia ja kikattamiselle ei meinannut tulla loppua. Tykkään kamalasti, kun on yövieraita, joten pidin tupareitani edeltäneenä iltana pienimuotoiset pyjamabileet. En vaan saa tarpeekseni tästä hyvästä seurasta. Kiitos, ihanat, että olette olemassa. :)








Jonni oli oikeessa, mun persehän on oikeesti kadonnut. :o
Onks sun koneella muuten ne Veeran kuvat? Oisin halunnut sen yhen ylimielisen kukkapantakuvan, joka ei (muistaakseni) ollut noin karmee ku toi postauksessa oleva.
No niin on. :/ Laittelen kuvia sulle kohta. <3
Hieno homma, että Helsinkin alkaa vihdoin tuntua omalta paikalta. :) Ihana postaus!
Todellakin alkaa. En ole varmaankaan koskaan ollut näin onnellinen kuin näissä maisemissa ja näiden ihmisten kanssa. :) <3
Mahtava juttu! :) ♥
Tätä tunnetta on niin odotettu. :)
Haluan vielä näin tupareidesi jälkimainingeissa toivottaa oikein paljon onnea uuden kauniin ja ihanaisen asunnon omistajattarelle!^^ Uumoilen jo nyt että tulet melko hyvin asettumaan ja viihtymään siellä Helsingissä “suuressa maailmassa” :) Tuparimeiningit näyttää olleen sen verran makoisat kaikkine ihanine tarjoiluineen sekä upeine seuralaisineen, että saattaa olla että joudut kestitsemään vastaavanlaisia kemuiluja myöhemminkin ;)
PS. Ois ihanaa päästä kurkkimaan blogin välityksellä kotiasi sitten sisustettuna ja ainakin joitain yksityiskohtia jos voisit näyttää meille, uskon etten ole ainoa jota kiinnostaa kovasti :) Toki varmasti menee oma aikansa ennen kuin muuttoruljanssin jälkeen saat tavarat omille paikoilleen, mutta sitten joskus, aikanaan, kunhan asunto alkaa näyttää kodilta :) <3
Mielelläni sen tekisinkin. Liian harvoin sitä tulee kasattua tärkeitä ihmisiä samaan aikaan samaan paikkaan. Aina voi kuitenkin syntyä uusia ystävyyssuhteita, sillä nytkin yksi vieraista oli Jonnan ystävä, johon olen tykästynyt ihmisenä aivan hurjasti. :)
Asuntopostaus on suunnitteilla, mutta se valitettavasti venyy. Tilaamilleni kalusteille uhkailtiin jopa 6 viikon toimitusaikaa, joten en tiedä, saanko edes kesän aikana tätä murjua kuntoon! :D
Tuo on kyllä ihanaa kun onnistuu solmimaan näin “aikuisena” uusia ihania ystävyyssuhteita :) Niitä osaa jotenkin arvostaa jopa enemmän kuin lapsena, sillon kun oli aina vain ne pari bestistä (jos nyt sellaista sanaa haluaa käyttää) joiden kanssa oli aina…
Voih, ompas pitkä aika odotella, no mutta toisaalta hyvä että nyt kesäaikaan joutuu olemaan kotona hieman rennommin, toivotaan että kalusteet saapuu omille paikoilleen sitten syksyyn mennessä :)
Olen samaa mieltä. Ja ystäviä on lopultakin aika vaikea löytää. :)
Varmasti oli superhauska viikonloppu! <3
Vähän liiankin, kun en malttaisi lopettaa riehumista kipeänäkään. :)
Niin söpöt tuparit! Toi “booli” näyttää tosi hyvältä, nam ;)
Se oli kyllä menestys. Ei tullut edes darraa kellekään. ;)
onpa ihanan iloisia kuvia ja näytät todella kauniilta! :)
Kiitos. Ystävillä on sellainen vaikutus. <3
voi teillä on ollut varmasti hauskaa :) on ihanaa huomata että viihdyt noin hyvin uudessa koti kaupungissasi vaikka aluksi pelkäsitkin mitä tuleman pitää. olisi ollut hauskaa olla kärpäsenä katossa noissa kemuissa :D
Niinpä! Kyllä jännitti muuttaa, mutta onneksi turhaan. On kiva huomata, että ystävät jaksavat matkata kauempaakin seuraksi. :)
sillon ne ei olisi ystäviä :) ps: laitoin blogin facebook sivulle sulle viestiä :)
Aivan. Ja viestihomma hoidettu! :)
Onnea uuteen kotiin! <3
(vitsi kun mullakin olisi avaamaton paketti noita jääkaappirunomagneetteja, sain sen toissa jouluna lahjaksi. en vaan tajua, mihin olen voinut hukata sen!!! :c )
Voi ei, toivottavasti se löytyy pian. :)
Mikäköhän rukoushetki Sallalla on menossa tuossa ekassa kuvassa?! haha :D
Onnea kovasti uuteen kotiin, ihana kuulla, että olet onnellinen siellä :) täytyy ehkä miunkin lähteä tutustumaan pitkästä aikaa paikalliseen Tokmanniin, jos sieltä löytyisi ensimmäinen maksimekkoni ;)
t. yksi todella laiska kommentoija, joka yrittää parantaa tapansa!
Sallan kuvausasennoissa on kyllä aikamoisen laaja vara valita, sillä neidillä riittää mielikuvitusta! :D Ja ehdottomasti käy Tokmannilla, sieltä voi löytää aarteita. <3
Onnea uuteen kotiin :)
Tiedän sen tunteen, kun omaisuus on levällään ympäri Suomea, omatkin kamani ovat aika levällään ja puolen vuoden päästä pitäisi taas muuttaa, epäilemättä taas Suomen eri laidalle, kun uudet seikkailut kutsuvat.
Oi, tuo on kyllä paha, jos seuraavan muuton ajankohtakin on jo selvillä. Toivottavasti se ei vielä kummittele pahasti mielessäsi. :)
Ihana postaus, ihania kuvia, ja ihana mekko! <3 Ja kyllä, jokaisen meistä tulisi hemmotella ja piristää sisäistä lastaan useasti, ellei enemmänkin! :)
Se lapsi kannattaa pitää tyytyväisenä, sillä kiukutteleva sisäinen lapsi tekee nopeasti hulluksi! :D
Kuulostaa ja näyttää ihanalta! :-) Taidankin soittaa omat ihanat tyttöni luokseni pikipäin viettämään ihanaa iltaa :–) Ja muistinpa näitä kuvia katsellessa, että kaapista löytyy tuommoinen samanmoinen H&M:n raidallinen maksimekko – etelän reissu pelastettu!
ps. Asuntosi lattia on u-p-e-a !!! xx
Oi, tee se! <3 Tyttöjä pitää aina välillä hemmotella. :)
Mistä toi ruusukukkahärpäke mikä sulla on päässä on?
Ihan itse liimailin sen kasaan (ja samalla sormeni yhteen). :)
Sun mekko on aivan ihana! Oli pakko rynniä Tokkikselle hakemaan itelle samanlainen :)
Mieltä ne myytiin loppuun, kun menin hakemaan toista (erilaisella yläosalla). :(
Voi että teillä on näyttänyt olevan hauskaa <3 Lempparini oli ehdottomasti tou karkkibooli :) Ihan paras idea!
Se sopii hyvin kuskeillekin. Karkkiboolista taitaa tulla juhlaperinne. :)
Kiva katoin tätä postausta puhelimella ja sitten katoin, et sä olit tossa ekas kuvas ! sit ku luin sen ketä siin on nii mä yllätyin ! ootte siskos kans nii samannäköisiä että huhhuh ! :)
EIKÄ! :D Ei me kyllä oikeasti olla kuin samaa sävyä.
Ihania kuvia! :-) Jotenkin näistä huokuu sellainen lämmin ja iloinen tunnelma :-)
Sitten kuvista välittynyt fiilis oli ihan oikea. :)