On monenlaista kapselikonetta, joista toisessa on maidonvaahdotinosa samassa. On pressopannuja parissakin eri värissä, mutteripannustakin olen kuullut. On erillistä maidonvaahdotinta ja laite, joka valmistaa yhdestä napista monesta nestekerroksesta koostuvan erikoiskahvin lasiin. On makusiirappia sekä sokerilla että ilman, koristerakeita, erilaisia maustesokereita ja maitoja, jotka kaikki tekevät kahvielämyksestä omanlaisensa. Mutta minne jäi se ihan tavallinen kahvinkeitin, jonka ääneen herääminen on parasta maailmassa? Laitteesta lähtevästä tuoksusta nyt puhumattakaan.
Minulle ennestään tuntemattomalta merkiltä nimeltä Wilfa saatu Svart Presisjon -kahvinkeitin solahti keittiötasolleni muiden keittiölaitteideni sekaan jäädäkseen. Kävin katsomassa laitetta Stockmannilla aiemmin ja sen ulkomuoto erottuu kyllä edukseen. Vesisäiliö näyttää jotenkin harvinaisen raikkaalta noin irrallisena. Vesisäiliön kyljessä on ilmoitettu kahvinpurujen ja veden suhde kahvinkeittoa helpottamaan. Laitteen mukana tulevalla mittalusikalla saa puruja suodattimeen juuri halutun määrän kerralla ellei sitten ehdottomasti tahdo punnita puruja. Kahvin valmistamisessa raikas vesi ja tuoreet kahvinpurut ovat oleellinen osa. Muista tärkeistä pointeista pitää huolen kahvinkeitin, sillä tämä keitin on ohjelmoitu toimimaan optimaalisella lämpötilalla, joka tuo parhaiten kahvin aromit esiin.
Kun vesi ja purut on mitattu keittimeen, keskitytään hetki virtaukseen. Virtauksen asteikko menee “koko pannusta” “tippalukkoon”. Jos siis keität kahvia koko naapurustolle, säädät suotimen alaosassa olevan säätimen aivan vasempaan reunaan. Sen jälkeen virtausasteikolla ovat kahvitreffit eli pari kuppia santseineen, naapurikahvit eli muutama kahvikuppi, sinkkutytön aamukahvi eli jättikuppi ja lopulta kohta, joka estää virtaamisen kokonaan. Jos tämän tippalukon unohtaa vahingossa päälle, laite ei anna kahvin tulvia suodatinosasta työtasollesi, vaan ylimääräinen kahvi valuu kahvipannuun. Meteliä tämä laite ei käynnistysääntä lukuun ottamatta hirveästi pidä ja virrankin laite katkaisee itse itsestään tunti käyttämisen jälkeen, jos sen sattuisi liian vähän kahvia juotuaan hajamielisyyksissään jättämään päälle.
En tiedä, oliko se tämän laitteen ansiota vaiko sen, että olen juonut muutaman vuoden pääasiallisesti erikoiskahveja, mutta aamukahvini maistui testikäytön aikana aivan erityisen aromikkaalta. Kunpa voisi lähettää teille virtuaaliset kahvimaistiaiset. Tai no, tavallaan voinkin! Jos nimittäin jonkun keittiöstä puuttuu vielä kokonaan kahvinkeitin tai jos joku tahtoo vanhan keittimensä tilalle tällaisen ultramodernin Wilfan kahvinkeittimen, nyt sellaisen saamiseen on oiva tilaisuus. Arvon kaikkien tämän postauksen kommenttiboksiin parhaiden tai pahimpien kahvinkeittomuistojensa jättäneiden kesken samanlaisen keittimen kuin mitä itse sain. Osallistumisaikaa on 10.4.2013 kello 20:00 asti.
Psst! Vielä loraus kermaa tuohon kahvikuppiin ja aamukahvini on täydellistä! <3





























